Hyvähän se aikuisen miehen on jotain harrastaa...

Kun olin nuori, harrastuksiani leimasi yksi piirre: lyhytjänteisyys. Jalkapalloa jaksoin pelata joukkueessa päivän, kuorossa kävin laulamassa muutaman viikon, judoa jaksoin vääntää oikein pari kuukautta ja uimaseuran mukana kävin polskimassa jokusen kerran.

Aikuisiän mukanaan tuoma kokemus on kasvattanut pinnaa sen verran, että nykyään jaksaa kiinnostaa hiukan pitempäänkin. Pitkäaikaisin harrastukseni nykyään on salibandy, jonka parissa olen viihtynyt jo vuodesta 1997. Olen pelannut useammassakin joukkueessa, valmentanut aikuisia ja junioreita ja aloitin tuomaroinninkin viitisen vuotta sitten. Nyt olen Tampereen alueen erotuomarikoulutusvastaava.

Muita kiinnostuksen kohteitani ovat elokuvat, joita katselen sekä isolta kankaalta että omassa kotiteatterissa. Tietokonepelejä olen harrastanut kuudennelta luokalta asti, mutta nykyään viihdyn paremmin Playstationini parissa. Lueskelen kirjoja, juoksua olen harrastanut yhden Pirkan juoksun ja yhden maratonin verran, ja lomilla matkustelen vaimon kanssa. Teatteria (sellaista, jossa on elävät näyttelijät lavalla) tulee sukurasitteista johtuen seurattua ajoittain.

Mihin käytän vapaa-aikaani: